Itkumuuri Luukin yössä


T.Toikka 30.09.2006

Viimeinen pari, PA ja TT lähti pilvipoutaisessa säässä perjantaiyönä tavoittelemaan Luupparien yömestaruutta. Ensimmäisen rastin lähestymistä haittasi rakennustyömaa. Pekka löysi ensimmäisenä oikean kuopan, onnistui leimaamaan ja poistumaan paikalta minun huomaamattani. Olin taas kerran yksin pimeässä.

Pian pääsin kuitenkin takaa-ajoon ja näin ajoittain Pekan valot sadan metrin päässä edessä. Reitinvalintamme oli erilainen, ja kakkosrastilla leimasin edellä muutaman kymmenen metrin etumatkan turvin.

Sain kasvatettua sitä matkalla seuraavalle rastille, mutta menin rastin ohi ja jäin pyörimään seudulle. Pekka taas leimasi sujuvasti mutta oli rastia etsivän näköinen tullessaan näköpiiriini ja livahti sitten karkumatkalle kohti nelosrastia. Sen löytäminen ei häneltä onnistunut yhtä sujuvasti, joten leimasin taas ekana samoin kuin ennätysmäisen lyhyen rastivälin jälkeen viitosella.

Seuraava rasti, tunnukseltaan 15, on Porintien pohjoispuolella. Saan tehtyä hieman eroa Pekkaan. Reitti sinne näyttää selkeältä ja helpolta: Halkolammen asfaltoitua sivutietä lähelle parkkipaikkaa, siitä vasemmalle isoa polkua pienen suon eteläpäähän. Tähän osasimme molemmat helposti. Rasti on enää sadan metrin päässä saman suon länsireunalla. Minä yritän sinne suon eteläpäätä kiertävän polun kautta, Pekka taas kompassisuunnalla suon yli. Jotain mystillistä tapahtuu, hetken päästä kohtaamme paikassa, jossa kuvittelemme rastin olevan, mutta olemmekin jossain aivan muualla, emme vieläkään tiedä, missä. Löydämme kyllä lupaavan jyrkänteen, ja sen ympäriltä kiinnekohtia, joilla muka todistamme itsellemme olevamme oikeassa paikassa. Rastia ei kuitenkaan ole ja maaston huolellisen kartoituksen jälkeen päätämme yhdessä, että se on pöllitty ja lähdemme kohti seuraavaa rastia.

Mieltämme jää kaivelemaan, että Iltarastien 5 km:n radan rastille kuuluisi mennä ura mutta kuvittelemaamme rastin paikkaa ei oltu edes tallattu. Myös muita pahaenteisiä merkkejä ilmaantuu: lähdemme kohti seuraavaa rastia omia teitämme ilman näköyhteyttä toisiimme. Maasto ei ole lainkaan sellaista kuin pitäisi, emmekä tule kerrassaan mihinkään. Vuosikymmenien kokemuksella havaitsen heti, että olen eksyksissä, ja teen toikat Halkolammen parkkipaikalle. Pekka hämmästyttävästi paikallistaa itsensä ison kiven avulla, löytää rastin ja tulee jo minua vastaan, kun olen kääntymässä Halkolammen tieltä rastille.

Ehdin silti vielä ohittaa Pekan hetkeksi ennen seuraavaa rastia, mutta sitten teen ylimääräisen koukkauksen . Pekka leimaa ekana ja pääsee taas kerran karkuun. Siirrymme taas Porintien eteläpuolelle. Juoksen Porintien vartta, kun Pekka menee suoraan mäen yli. Tällä kertaa suoraan meno ei menesty, kun taas minä kerrankin löydän rastin sujuvasti ja saan hyvän etumatkan. Seuraava rasti on lähellä golfkentän parkkipaikkaa mutta vaikka yritän olla tarkkana kuin kaksi porkkanaa (J.Metson neuvosta), harhailen taas turhaan rastia etsien. Katson happamena Pekan poistuvan tietä pitkin kohti seuraavaa rastia. Kuinka se kehveli aina onnistuu leimaamaan niin sujuvasti minun huomaamattani?

Mutta tällä kertaa ei Pekka ole mitään leimannut, hän ei vaan tajunnut, että rasti tunnukseltaan 9 kuuluu rataamme. Kun hän sen jossain vaiheessa jälkeenpäin tajusi, ei hän viitsinyt kääntyä enää takaisin, koska oli jo tullut vakaumukseen, että meidät kuitenkin hylätään rastin 15 takia. Minä sen sijaan palasin nöyrästi parkkipaikalle ja uusi lähestyminen rastille eri kautta nyt onnistui.

Seuraavalle rastille, tunnus 21, tullessani ehdin nähdä Pekan lähtevän sieltä. Tavoitan hänet matkalla toiseksi viimeiselle rastille, mutta poikkean etsimään rastia tunnus 10, jota erehdyn luulemaan rataamme kuuluvaksi. Huomaan virheeni alta minuutin ja ehdin vielä ennen Pekkaa toiseksi viimeiselle rastille. Sitten menoksi kohti itää, jospa onni suosisi ja viimeinen rasti löytyisi sujuvasti.

Turha toivo, sitä ei löydy, vaikka haen parikin kertaa suuntaa läheisen talon nurkalta. Pekka tulee vastaan. Hän on löytänyt vihdoin rastin ja on matkalla maaliin. Hän siis ohittaa minut laskelmieni mukaan seitsemännen ja lopullisen kerran tässä kisassa. Minun etsintäni jatkuu vielä kuusi minuuttia, ajat : Pekka 1.24.00 ja TT 1.30.00 . Ajatella, että ehdin tehdä tuon kaiken puolessatoista tunnissa.

Parkkipaikalla vaihtaessamme vaatteita ihmettelemme mysteeriota, missä olemme olleet rastin 15 sijasta ja kuinka olemme sinne joutuneet. Sisuunnumme ja ajamme autoilla Halkolammen parkkipaikalle. Kävelemme hitaasti ja huolellisesti rastille 15, joka löytyy sieltä mistä pitääkin.
Nyt vihdoin leimaan sen maalarinteippilapulla, mutta hylkäykseltä ei pelasta itkumuurikaan.