Luupparit Suomen tunturisuunistuksessa 1991: Kohtalon sormi osoitti Rumaan Kuruun

Teksti Eino Laine.

Luuparit ry lähetti 30.8. kahdeksan tunustelijaa kaksipäiväiseen kansainväliseen tunturisuunistukseen. Tavoitteemme oli selvittää ATK-keskuksen iskukyky ja täyttää rauhanaikanen toiminnallinen tyhjiö Saariselän alueella.

Olin vanhimpana ja kokeneimpana pyrkinyt psyykkaamaan nuorempiani, jotta omat mahdollisuuteni paranisivat Kaunispään valloituksessa mutta turhaan: he olivat täynnä äksöniä koko vierailun ajan eivätkä vähimässäkään määrin kunnioittaneet näitä shamaanien asuinsijoja vaan porhalsivat ukko tunturin yli vastustamattomalla tarmolla kuin löytääkseen sieltä jotain uutta, ennen kokematonta tai vieläkin parempaa. Meikäläiselle oli näin jaossa vain jäännöspisteitä kummassakin osakilpailussa.

Koska eteneminen oli suoritettava pareina turvallisuussyistä, jakaannuimme neljään osaan luonteenlaatumme ja sosiaalisten tarpeittemme mukaisesti: avioliitossakin toinen hoitaa puhumisen ja toiselle jää sitten se kuuntelupuoli. Minun oli pakko ottaa parikseni Tuomo Toikka, koska hän oli pariton.

Ensimmäisenä päivänä Pentti Jämsen ja Jouko Loikkanen vetivät kaulan muihin pareihin niin 13 km radalla kuin tanssiparketillakin. Lähdössä niin mukavalta tuntunut joukko ei paljoa päivää toivotellut kun rasteilla tavattiin. Hurjaa oli meno ja yllättävää: paljaalla tunturilla ei ATK-keskuksen neonkeltaista paitaa näkynyt mutta yhtäkkiä eteemme ilmestyivät Juha Ikonen ja Pekka Auvinen kuin loitsuttuina. He olivat menneet kivistä kurua ja Tuomo, suuruudenhulluna yli tunturin, minua perässään vetäen. Hetkeä myöhemin, kun reittime taas erkanivat, Juha ja Pekka kertoivat tavoittaneensa Sakari Kauhasen ja Juha Metson, joista me Tuomon kanssa emme taas nähneet vilaustakaan. Olisipa helikopterista nähnyt tuolloin Pentin ja Joukon. Hekään eivät voineet olla kaukana, koska rökittivät Pekka-parin vain kuudella minuutilla. Toista päivää ajatellen erot olivat herkullisen selvät mutta eivät mahdottomat: noin 10 minuutin molemmin puolin.

Sama toistui kuitenkin toisenakin päivänä, vaikka oli suunnistuksellisempi maasto, jolloin meikäläisen taitojen piti tulla näkyviin - mutta toisin kävi! Pentti ja Jouko lisäsivät johtoaan ja meikäläiset, Tuomon johdolla tietenkin, teimme pieniä mutta riittäviä virheitä, josta kansainvälisillä kilpakentillä heti rokotetaan! Jopa Sakke ja Juha lipuivat juhlallisen varmasti edellemme: naamani venyi pettymyksestä kun Juha kalvakkaana mutta onnellisen tietoisena menestyksestään köpötteli noin 7 minuuttia ”liian aikaisin” maalivaatteen alta. Toisen päivän 16 km lenkki jätti myös meihin muihin jälkensä. Tuomo lienee ainoa, joka pystyi syömään poronkäristystä heti maaliintulonsa jälkeen, vaikka uskon hänen sillä osoittaneen muille, että varaa olisi ollut, jos pari olisi ollut joku toinen. Itse pyysin tunnin kuluttua saksaksi seisovan pöydän antimia muovikassiin, koska 60 mk:n annoksesta söin 20 mk:n edestä, ehdotukseni tyrmättiin asiallisen huumorintajuisesti.

Toiseen päivään lähdössä koimme mukavan yllätyksen. Huippu-urheilusta kiinnostuneet työtoverimme Keijo Helin, Oili Kuisma ja Helenea Leijala ilmaantuivat haastattelemaan meitä ja ottamaan kuvia ”ennen ja jälkeen” eli piristi suunnattomasti ajatella tuntureitten huippuja tavoitellessa, että joku muukin kuin kanssakilpailijamme odottaa meitä maalissa.

Lohtua saimme kuitenkin tarpeeseemme. Varmasti Pentti ja Jouko laittavat tulosluettelon näkyville työtilaansa, koska saivat tukun tavoittelemiaan tuttuja päänahkoja. Ikosen Juha ja Pekka pitivät kansainvälisestä ilmapiiristä, kävimmehän ”tienhaarassa”, jossa lukee itään Muurmansk 303 ja Islanti on suoraan lännessä. Myös Naton pikku partiolaiset ovat kiinostuksella retkeilleet samoilla alueilla. Metson Juha ja Sakke jäivät viikoksi tarkkailuasemiin. Ehkä kiertävät saman reitin vielä kerran ja jättävät kerrankin sen iänikuisen kalojen nyhtämisen vähemmälle. Minua taas huvittaa näky, kun langanohut Tuomo liukastui kaulaa myöten jääkylmään Tolosjokeen. Sekin voi onnistua vain Tuomolta, sillä joessa on 25 cm vettä. Itseäni jäivät harmitamaan toisen päivän kadotetut minuutit. Ikähyvityksien kanssa olisimme nousseet Ikosen Juhan tuntumaan, kauas Saken edelle mutta tunsin itseni vain vanhaksi. Ehkä seidat olivat tällä kertaa otaneet meidät näin vangikseen ja ovelasti vaativat ensi vuonna parempaa yritystä.
Eino Laine 
Tulokset			 31.8.91    1.9.91  yhteisaika
 
Pentti Jämsen ja Jouko Loikkanen 1.40.46   2.08.21   3.49.07 
Juha Ikonen ja Pekka Auvinen     1.46.49   2.27.21   4.14.10 
Tuomo Toikka ja Eino Laine       1.58.04   2.43.26   4.41.30 
Juha Metso ja Sakari Kauhanen    2.16.00   2.37.20   4.53.20


Näytä suurempi kartta