Espoorasteilla 5.6.2006

Teksti by Juha Metso

Jälleen kerran jouduin nöyrtymään maahan asti tiistain Espoorasteilla Karhusuolla (5,4 km):

Sakke lähti edeltä ja sunnittelin tarkasti reitinvalinnat kullekin rastivälille odotellessa. Tarkoitus oli käyttää polkuja mahdollisimman paljon, kun Karhusuon maasto on tunnetusti mäkistä & risukkoista & soista...

Lähtöleimasin noin neljä minuuttia Saken jälkeen. Ekalle rastille polkua pitkin, hölköttelin ajatuksissani ja ihmettelin miten eräs naispuolinen suunnistaja kääntyi oikealle kohta lähdön jälkeen pienen suopläntin kohdalla. Minä poika vaan hölköttelin eteenpäin. Jossain vaiheessa tuli outo tunne, että jotain on pielessä. Päätin kavuta oikeanpuoleiselle mäelle tarkistamaan tilanteen. Mäki olikin mäki isolla M:llä. Päälle päästyäni huohotin jo ankarasti.

Sitten mäen lakea pitkin kohti rastia.... Paitsi että maasto ei ollenkaan täsmää... Päätin laskeutua alas polulle... Mutta mitä ihmettä: olin siinä samassa polun risteyksessä mistä naispuolinen suunnistaja kääntyi oikealle... Eli olin siis tehnyt täydellisen ympyrän @@@@@@@@@@@@@@@ Olin aika nöyrää poikaa....

TÄÄN VÄLIIN TARINAA SUUNNISTAJA MIKKO EROSELTA, JONKA TAPASIN MYÖHEMMIN:
Mikolla oli takana hieno suunnistus edellisenä iltana Salmen iltarasteilla. Mikko nousi heti lähdön jälkeen rinnettä ylös kohden ykkösrastia. Aikansa juostuaan Mikko oli joutunut jostain käsittämättömästä syystä mäelle, joka oli vastakkaisella puolella sitä mäkeä, missä rasti oli... Ja ihan eksyksissä..
Ja Mikko päätti palata takaisin lähtöpaikalle ja viisaana miehenä nollasi emitin (miksen minä älynnyt tuota@@@@) ja juoksi kiltisti polkua pitkin ykkösrastille...

JA MUN TARINA JATKUU TÄSTÄ:
Ja niin minäkin sitten menin kiltisti polkua pitkin ykkösrastille niinkuin alunperin pitikin. Suunnistus alkoi sujumaan ja rastit 2 - 8 sujuivat kommelluksitta. Mutta sitten taas iski vanha kunnon ties mikä ilmiö:

Kymppirastille mennessä tuli suo ja sen takana poikittaispolku, josta vasemman kautta kiertäen suoraan rastille (siis tämä oli suunnitelma). Mutta kun edelle juoksi yksi kappaletta ammattilaisen näköistä suunnistajaa ja yksi kappale kaunisvartaloista suunnistajatyttöä, niin peräänhän minä ryntäsin (ja kaikki suunnitelmat olivat poispyyhitty pääkopasta). Suon jälkeen polkua pitkin suoraan rastille. Polun suuntakin oli aivan oikea. Maasto ei tosin täsmännyt, mutta sitähän sattuu :)

Jossain vaiheessa ammattisuunnistaja on häipynyt näkyvistä, tyttönen pysähtynyt ja taloja näkyy edessä @@@@@@
Sittenkin väärä polku..... No eikun vasemmalle, siellähän se rasti on. Tiheikköä, jyrkänteitä, suota ja ojia ristiin rastiin... Ei tule mitään.. Yritän saada jostain kiinni, mutta turhaan.. Ei mitään kiinnekohtaa... Näin tyttelin uudestaan, mutta juttua ei juurikaan irronnut (kummaltakaan). Haahuilin vielä jonkin aikaa ja päätin sitten keskeyttää ja lampsia maaliin...

Pienen matkaa kuljettuani huomasin talon ja sen edessä pienne lammen. Katsoin karttaa, ja siinähän oli juuri kielletyn alueen rajalla talo ja lammikko. Ja rasti oli 100 metrin päässä... Ja siitä sitten rastille ja loput pari rastia hoitui taas rutiinilla.

Maalissa Sakke odotteli ja kysyi että missäs viivyit.. Enpä tuohon osannut juurikaan mitään sanoa... Olin hiljaista ja väsynyttä ja nöyrää poikaa... Loppuaika oli jotain 1.36 josta ekalla rastivälillä meni 17 minuuttia ja kymppirastivälillä 22 minuuttia...
Että tämmöstä tällä kertaa...
JuhaM